Siinäpä vasta kysymys. Tiedän puhuvani hyvin etuoikeutetusta asemasta, kun voin miettiä tällaisia tässä maailmantilanteessa, kun monilla ei ole töitä ollenkaan. Toisaalta maailmantilanne on saanut itsenikin pohtimaan, että tämä omakaan tilanne ei välttämättä ole ikuista. Vaikea arvioida, miten tekoäly tulee muuttamaan työtilannetta ja milloin. Mitä jos suurin asiakkuuteni loppuu? Jäänkö tyhjän päälle vai löydänkö uutta vastaavaa? Vai pitäisikö koittaa nyt tienata enemmän, kun töitä vielä on? Tällä hetkellä työni on melko vapaata tuntilaskutettavaa asiantuntijatyötä ja tuntihintani on melko hyvä. Tarkkoja deadlineja on harvoin ja pystyn useimmiten itse päättämään, minkä verran teen töitä.
Paljonko olen oikeasti tehnyt töitä?
Joskus laskin, että keskimäärin 10 työtuntia viikossa riittäisi kattamaan kuluni. En tiedä, pitäisikö tuo enää paikkansa, kun elämässä on sen jälkeen moni asia muuttunut. Pääsääntöisesti olen pyrkinyt tekemään kolme kuuden tunnin työpäivää ja pitämään pitkät lomat. Ei ole kuitenkaan tullut sen tarkemmin seurattua, että miten tuo on vuositasolla varsinaisesti toteutunut. Kaivelinpa siis vähän dataa, että minkä verran laskutettavaa työtä olen oikeasti tässä vuosien varrella tehnyt. Keskiarvon laskin tunteina per työviikko ja lomaviikkojen määräksi arvioin noin 8 viikkoa, kun mukaan lasketaan kaikki arkipyhät. Työviikkojen määrä näissä laskelmissa on siis 44.
| Vuosi | Tunnit yhteensä | Keskimäärin |
|---|---|---|
| 2025 | 629 h | ~14 h |
| 2024 | 748 h | ~17 h |
| 2023 | 657 h | ~15 h |
| 2022 | 902 h | ~21 h |
| 2021 | 581 h | ~13 h |
| 2020 | 399 h | ~9 h |
| 2019 | 747 h | ~17 h |
Tuota katsoessa ei voi kuin miettiä, että voisihan sitä vähän enemmänkin töitä tehdä. Toki välillä olen joutunut olemaan pidemmällä sairaslomalla ja välillä opiskellut töiden ohessa, joten ne on rokottaneet työtuntimääriä. Mutta silti. Nyt kun tavoittelen tietoisesti taloudellista vapautta, niin päätin tehdä laskelman, että missä ajassa saavutan tavoitteeni milläkin viikkotyömäärällä. Josko sillä saisi itseään vähän potkittua pyllylle ja priorisoimaan töiden tekemistä edes hieman enemmän?
Mitä enemmän työtunteja tarkoittaisi sijoitusvarallisuudelle
Koska yritykseni kulut pysyvät samoina riippumatta siitä, paljonko teen töitä, tätä on melko helppo mallintaa. Sijoitettavaksi summaksi voin laskea 80 % yrityksen tekemästä voitosta. Tällä hetkellä yhteisövero on 20 %, ja vaikka se ensi vuonna laskeekin 18 %:iin, tein laskelmat kuitenkin nykyisen veroprosentin mukaan. Pidän hyvin mahdollisena, että jo seuraava hallitus nostaa tuon taas entiselleen. Käytin laskelmassa keskimääräistä 8 % vuosikorkoa.
Kuten kuvaajasta näkee, 14 ja 18 viikkotyötunnin välinen ero on melko valtava. 14 tunnin kanssa sijoitusvarallisuuteni olisi puolessa miljoonassa eurossa vuoden 2036 aikana, ja 18 tunnin kanssa siellä oltaisiin jo kolme vuotta aiemmin. Työtuntien määrän kasvaessa, nopeuden muutokset pienenevät. Mutta kyllähän tuo tilanne, mihin 22–24 tunnin työviikolla tämän laskelman perusteella päästäisiin, näyttää melko houkuttelevalta!
24 tunnin viikko – ihan tehtävissä?
Eikä 24 tunnin työviikkokaan nyt oikeasti kuulosta kovin pahalta, vaikka elämässä harrastukset, lemmikit ja riittävä lepo menevätkin ajankäytössä aina työn edelle. Jos tekisin neljäpäiväistä viikkoa ja saisin pidettyä kiinni kuuden tunnin työpäivistä sen sijaan, että unohdun milloin minkäkin mielenkiinnon kohteen pariin tuntikausiksi, kun pitäisi tehdä töitä. Ei ehkä ympäri vuoden, mutta erityisesti talvikaudella istun kuitenkin sisällä räpläämässä tietokonetta tai kännykkää suurimman osan ajasta, niin josko sitä yrittäisi käyttää isomman osan siitä tienaten rahaa? Keväällä ja kesällä voisi sitten ottaa vähän rennommin ja silti päästä vuositasolla 22–24 tunnin keskiarvoon.
Otetaanpa siis tavoitteeksi aloittaa 24 tunnin työviikot heti kun palaan kesälomalta töihin. Se on hyvä hetki opetella uusia rutiineja työntekoon! Käytännön suunnitelmia tämän toteuttamiseen on seuraavat:
- Tuntitavoitteen seuranta: Alan seurata toteutuneita työtuntejani tarkemmin ja jos tavoitellut työtunnit ei tule täyteen kolmena työpäivänä, jatkan töitä vielä neljäntenä päivänä.
- Työaamujen muutos: Aamut on ehdottomasti itselleni tehokkainta aikaa ajatustyölle. En vaan ole halunnut “tuhlata” sitä töiden tekemiseen mutta tähän saa nyt luvan tulla muutos. Viikossa on yhä vähintään kolme aamua puuhailla omia juttuja ja saan tällä muutoksella helposti parikin tuntia lisää työaikaa per työpäivä.
- Lounastaukojen somettomuus: Eksyn usein lounastauolla someen ja sitä kautta ties minne tutkimaan ties mitä, kun kiinnostun jostain vastaan tulleesta aiheesta ja unohdun sen pariin. Ratkaisuna some-lukko puhelimeen klo 16 asti.
Ei kuulosta kovin vaikealta, eihän? Raportoin jatkossa tämän suunnitelman toteutumisesta myös täällä blogissa.